Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen pysyvä edustusto, YK: YK ja Suomi: Kestävä kehitys ja globaalit kehityskysymykset

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO,
Yhdistyneet kansakunnat, New York


Permanent Mission of Finland to the UN
866 United Nations Plaza, Suite 222,
New York, N.Y. 10017, U.S.A
Puh. +1-212-355 2100, sanomat.yke@formin.fi
English | Suomi |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Kestävä kehitys ja globaalit kehityskysymykset Suomen YK-politiikassa

Taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen edistäminen sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen ovat Suomen YK-politiikan keskeiset tavoitteet. Suomen kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä ohjaa helmikuussa 2016 hyväksytty valtioneuvoston kehityspoliittinen selonteko. Toimintamme perustan muodostaa YK:ssa syyskuussa 2015 hyväksytty kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030.

Suomi ajaa myös kehityspoliittisen ohjelman läpileikkaavien teemojen valtavirtaistamista sekä YK:n normatiivisessa että operatiivisessa työssä. Teemat ovat 1) naisten ja tyttöjen oikeudet ja aseman parantaminen; sukupuolten välisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon vahvistaminen; 2) kehitysmaiden talouksien kehittyminen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi 3) yhteiskuntien demokraattisuuden ja toimintakyvyn parantaminen 4) ruokaturva, veden ja energian saatavuus sekä luonnonvarojen kestävä käyttö.

Suomi vaikuttaa aktiivisesti YK:n talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) ja sen alaisten toimikuntien työhön sekä YK:n konferensseissa sovittujen toimien toimeenpanoon. YK:n puitteissa pyritään kokoamaan yhteen laaja-alaisesti kaikki toiminta kestävän kehityksen edistämiseksi. Suomi pyrkii tehostamaan YK:n kehitysulottuvuutta ja monenkeskisen avun tuloksellisuutta.

YK:n kehitystoimintojen tukeminen

YK erityis- ja alajärjestöineen sekä toimintaohjelmineen on Suomen näkemyksen mukaan avainasemassa kehityspoliittisessa työssä.  Kehitysyhteistyössä tuemme YK:n vahvaa asemaa sekä maatasolla että päämajatasolla. Suomen tärkeimpiin vaikuttamiskeinoihin kuuluu osallistuminen kehitysohjelmien politiikkaohjaukseen ja rahoitukseen. Suomen kehityspolitiikan tavoitteena on YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen. Suomi painottaa sukupuolten välistä tasa-arvoa, eriarvoisuuden vähentämistä, ympäristö- ja ilmastokysymyksiä, kriisien ennaltaehkäisyä sekä rauhanprosessien tukemista.

Pääosa Suomen YK-järjestöille suuntaamasta ydinrahoituksesta kohdennetaan nykyisin yleistukena neljälle keskeiselle toimijalle: YK:n tasa-arvojärjestölle (UN Women), väestörahastolle (UNFPA), lastenrahastolle (UNICEF) sekä kehitysohjelmalle (UNDP). Temaattista rahoitusta kohdennetaan YK-järjestöjen kautta kestävään kehitykseen, ympäristö-, ilmasto- ja metsäteemoihin, kehitysmaiden taloudellisen kapasiteetin, oikeusvaltiokehityksen ja kauppapoliittisen osaamisen vahvistamiseen sekä maailmanlaajuisten terveysuhkien ennaltaehkäisyyn.

Suomen profiloituu erityisesti naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien vahvistamisessa. Laaja-alainen näkemys seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien (SRHR) sektorilla on ollut erittäin tärkeää ja tulee säilymään keskeisenä osana Suomen politiikkaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi eri foorumeilla. Suomi korostaa myös koulutuksen merkitystä kestävän kehityksen välttämättömänä perustana sekä laajan turvallisuuden vahvistamisessa.  Suomi toimii aktiivisesti myös New Yorkin vesiystäväryhmän ohjausryhmässä keskittyen mm. YK:n vesiarkkitehtuurin uudistamiseen kestävän kehityksen vesitavoitteiden edistämiseksi. Suomi korostaa YK-järjestöjen ja muiden toimijoiden välistä selkeää työnjakoa, keskinäistä koordinaatiota ja täydentävyyttä sekä toiminnan tuloksellisuutta ja johdonmukaisuutta vaikuttavuuden parantamiseksi niin päämajatasolla kuin maatasolla.

Humanitaarinen apu

YK:lla on johtava rooli humanitaarisen avun koordinoijana. Suomi kanavoi suuren osan humanitaarisesta avustaan keskitetysti YK-järjestelmän kautta. Suomi seuraa aktiivisesti YK:n humanitaarisen avun uudistusprosessia toiminnan tehostamiseksi. Suomi tukee ja rahoittaa myös YK:n keskitettyä hätäapurahastoa (CERF). Suomi pyrkii edistämään vammaisten sekä yksityisen sektorin roolin huomioimista järjestön humanitaarisessa toiminnassa.

Suomen humanitaarinen apu on sekä ihmisoikeusperustaista että tarvepohjaista. Suomen humanitaarinen apu nojaa YK:n ja muiden järjestöjen toimesta suoritettuihin tarvearviointeihin, joista tärkein on YK:n yhteinen hätäapuvetoomus (CAP). Humanitaarinen apu mahdollistaa paluun kehityksen piiriin ja luo edellytyksiä poistaa äärimmäinen köyhyys. Humanitaarinen toiminta saattaa edistää rauhanponnisteluja konfliktialueella. Tärkeätä on myös jatkumoajattelu: avun tulee jatkua keskeytyksettä jälleenrakennuksesta kehitykseen. Humanitaarinen miinatoiminta luo myös edellytykset kehitykseen ja on jatkumoajattelun mukaista.

Ympäristö ja ilmastonmuutos

Suomen tavoitteena on kyky vastata nykyistä kokonaisvaltaisemmin kestävän kehityksen eri osa-alueisiin ja teemoihin. YK:n ympäristöhallintoa tulee kehittää ja vahvistaa osana YK-reformia. YK:n eri järjestöjen ja ohjelmien keskinäistä koordinaatiota ja toiminnan johdonmukaisuutta tulee edistää myös ympäristö- ja ilmastonmuutoskysymyksissä. Myös kansainvälisten ympäristösopimuksien koordinoidumpi käsittely on tarpeen.

Suomi edistää aktiivisesti joulukuussa 2015 Pariisissa sovitun YK:n ilmastosopimuksen toimeenpanoa. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.

Ilmastonmuutokseen liittyvien ongelmien entistä tehokkaampi käsittely YK- järjestelmässä edellyttää myös UNEP:n resurssien optimaalista hyödyntämistä. Monenkeskisessä yhteistyössä pyritään turvaamaan erityisesti köyhimpien maiden energiansaanti sekä tukemaan niiden sopeutumista ilmastonmuutoksen seurauksiin. Suomi tukee YK:n metsäpoliittista prosessia, osallistuu jatkossakin YK:n metsäfoorumin toimintaan ja edistää oikeudellisesti sitovien metsiä koskevien normien luomista.

Rauhanrakentamistoiminnan kehittäminen

Vakauden ja kestävän kehityksen mahdollistamiseksi eri tukimuotojen on toimittava toisiaan täydentävästi aina konfliktien ennaltaehkäisystä, kriisinhallinnasta ja humanitaarisesta avusta rauhanrakentamiseen ja kehitysyhteistyöhön. Tarvittava keinovalikoima on räätälöitävä tapauskohtaisesti kohdealueen erityistarpeet ja lähtökohdat huomioiden. Tähän liittyen Suomi pitää tärkeänä YK:n toimintaa rauhanrakentamiseksi. YK:n rauhanrakentamiskomission tarkoituksena on tukea maita kohti kestävää rauhaa ja kehitystä sekä estää konfliktitilanteeseen palaamista.

Tietoyhteiskunta

YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksen (WSIS) linjauksissa on kysymys tieto- ja viestintäteknologian (ICT) hyödyntämisestä köyhyyden vähentämisessä ja demokratian edistämisessä maailmassa. Suomi on ollut aktiivinen jäsen WSIS-prosessin seurannasta vastaavassa ECOSOC:n tiede- ja teknologiatoimikunnassa (CSTD) ja kuulunut keskeisiin taloudellisiin tukijoihin WSIS-tulosten toimeenpanoon liittyvissä hankkeissa YK-järjestelmässä. Kymmenvuotisarviokokous (WSIS+10) sitoutui valjastamaan WSIS-prosessin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Suomi pyrkii edesauttamaan ratkaisuja, jotka parantaisivat kehitysmaiden mahdollisuuksia osallistua globaaliin tietoyhteiskuntakehitykseen. Suomi painottaa sitä, että kansainvälisten ja kansallisten säännösten tulisi edistää mahdollisimman edullista, tasapuolista ja ajankohtaista tiedonsaantia sekä tieto- ja viestintäteknologian saatavuutta.

Lisäksi Suomi korostaa kaikkien toimijoiden yhtäläistä mahdollisuutta osallistua globaalin tietoyhteiskunnan kehittämiseen (multistakeholder -lähestymistapa). Suomi työskentelee myös aktiivisesti internetin hallintoa käsittelevissä elimissä internetin maailmanlaajuisen kattavuuden ja vakauden aikaansaamiseksi sekä tiedon vapaan välittämisen, luottamuksen, avoimuuden ja turvallisuuden edistämiseksi. Keskeisin näistä toimijoista on internetin hallintofoorumi (Internet Governance Forum, IGF).

Kauppa ja kehitys

Suomi tukee kehitysmaiden taloudellisen perustan vahvistamista myös YK-järjestöjen toiminnan kautta. Esimerkiksi YK:n kehitysohjelman (UNDP) politiikkaohjaus on laajalti arvostettua. Taloudellisen kehityksen tukemisessa yksityisen sektorin toimintaedellytysten parantaminen on tärkeää. Tämä puolestaan edellyttää sellaisten uudistusten tukemista, jotka parantavat investointeja ja kaupankäyntiä suosivaa toimintaympäristöä.  Kehitysmaiden tuotannollisen kapasiteetin tukemisessa erityisesti maatalouteen, maaseudun kehittämiseen sekä  palveluelinkeinoihin keskittyvillä YK- järjestöillä on erityisrooli. Köyhimpien kehitysmaiden erityistarpeiden huomioiminen on tarpeen.

Suomi korostaa YK-järjestöjen roolia kehitysmaiden kaupankäyntikyvyn,  tuotannollisen kapasiteetin ja kauppapoliittisen osaamisen vahvistamisessa.  esimerkiksi YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTADin ja YK:n  teollistamisjärjestö UNIDOn neuvontatyöllä on kehitysmaille tärkeä merkitys.  Kauppakapasiteetin kehittämisen osalta Suomi tukee myös YK-järjestöjen yhteistyön  tiivistämistä Maailman kauppajärjestön, Maailmanpankin ja alueellisten kehitysrahoituslaitosten kanssa.

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 17.5.2017


© Suomen pysyvä edustusto YK:ssa, New York | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot