YK:n yleiskokouksen asekauppasopimusta koskevan päätöslauselman aloitteentekijämaat tavoittelevat maailmanlaajuista, laillisesti sitovaa sopimusta.
YK:n asekauppasopimusta koskeva konferenssi pidetään New Yorkissa 2.-27. heinäkuuta. Konferenssin keskeisimpiä kysymyksiä ovat aseiden käsitteiden laajuus, aseiden luvituskriteerit ja asesiirtojen kattavuus.
Neuvottelujen ensimmäisenä päivänä Suomen isännöimässä aloitteentekijämaiden korkean tason tapaamisessa painotettiin, että käsillä on historiallinen mahdollisuus saavuttaa kattava ja kansainvälisesti tehokas sopimus.
Suomi, Argentiina, Australia, Costa Rica, Iso-Britannia, Japani ja Kenia toimivat aloitteentekijöinä vuosina 2006 ja 2009 YK:n yleiskokouksen hyväksymissä kansainvälisen asekauppasopimuksen saavuttamiseen tähtäävissä päätöslauselmissa. Nyt käytävien neuvottelujen viitekehykset luotiin tuolloin.
Aloitteentekijämaiden edustajat tukevat voimakkaasti tehokkaan asekauppasopimuksen aikaansaamista, joka olisi kaikkien YK:n jäsenmaiden hyväksyttävissä. He vaativat kaikkia osapuolia olemaan valmiita kompromisseihin konferenssin onnistumiseksi.
Varmistaakseen tehokkaan säätelyn tavanomaisten aseiden saralla aloitteentekijämaat suosittelevat sopimukseen laajaa asekatetta mukaan lukien pienaseet ja ammukset.
Erityisesti kehitysmaiden ihmiset, etenkin Afrikan maissa, kärsivät laittomasti myytyjen tavanomaisten aseiden leviämisestä ja väärinkäytöstä: ne aiheuttavat turhia kuolemia ja vammautumisia. Monet joutuvat elämään jatkuvan pelon alla tai pakenemaan kodeistaan.
”Monessa osassa maailmaa näemme konflikteja, joissa alun perin laillisesti hankitut pienaseet ovat päätyneet rikollisjoukkioille”, sanoo ulkoministeri Erkki Tuomioja.
Valtavan inhimillisen kärsimyksen lisäksi pienaseiden leviäminen haittaa vakavasti YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamista ja köyhyyden vähentämistä. Säätelemätön kansainvälinen asekauppa ruokkii konflikteja, köyhyyttä ja ihmisoikeusrikkomuksia.
”Sopimuksella tavoitellaan konkreettisia hyötyjä. Ei rahaa, jota asekaupassa jo liikkuu paljon, vaan kontrollia asekauppaan. Kyse on laillisesta asekaupasta, mutta laillisen asekaupan kontrolli väistämättä vähentää laitonta asekauppaa, kun valvonta paranee”, ulkoministeri Tuomioja sanoo.
Päivitetty 30.7.2012
