Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Ministeri Tuomiojan pitämä Suomen kansallinen puheenvuoro YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa - Suomen pysyvä edustusto, YK : Ajankohtaista : Puheet

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO,
Yhdistyneet kansakunnat, New York


Permanent Mission of Finland to the UN
866 United Nations Plaza, Suite 222,
New York, N.Y. 10017, U.S.A
Puh. +1-212-355 2100, sanomat.yke@formin.fi
English | Suomi |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Puheet, 1.10.2013

Ministeri Tuomiojan pitämä Suomen kansallinen puheenvuoro YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa

Ulkoministeri ErkkiTuomioja piti Suomen kansallisen puheenvuoron YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa 27. syyskuuta 2013.

Suomeksi käännetty puhe:

Sallikaa minun aloittaa onnittelemalla Teitä, arvoisa puheenjohtaja, valinnastanne Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 68. istunnon puheenjohtajaksi. Teillä on Suomen täysi tuki tärkeässä tehtävässänne. Odotamme suurella innolla yhteistyötä kanssanne.

Arvoisa puheenjohtaja,

Olemme kokoontuneet tänne New Yorkiin aikana, joka asettaa valtavia haasteita Yhdistyneiden kansakuntien arvovallalle ja uskottavuudelle.

Ensiksi, olemme tienhaarassa, jossa meidän täytyy päättää kestävän kehityksen saavuttamiseen tarvittavasta tulevaisuuden suunnasta. Puhuessani Suomen puolesta Rio+20 huippukokouksessa painotin, että ollessamme etenevän ilmastonmuutoksen ja kiihtyvän luonnon monimuotoisuuden menetyksen edessä, meillä saattaa parhaimmillaan olla vain muutama vuosikymmen aikaa saavuttaa ekologinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen kestävyys. Tarvitaan kiireellisyyden tunteeseen perustuvaa päättäväistä toimintaa kääntääksemme globaalin kehityksen suuntaa, ennen kuin on liian myöhäistä. Joko me onnistumme tässä yhdessä, tai tuhoudumme yhdessä.

Tällä viikolla olemme arvioineet edistystä kohti vuosituhannen kehitystavoitteita. Ne ovat olleet vahva toimintaamme ohjaava työkalu. Lähitulevaisuudessa meidän odotetaan sopivan uudesta kehitysagendasta, joukosta uusia tavoitteita, joita minun näkemykseni mukaan voisi kutsua kestävän kehityksen tavoitteiksi. Vihreä talous ei ole ylellisyyttä, vaan köyhyyden vähentämisen ja kestävyyden ennakkoehto. Lyhyesti sanottuna, uuden agendan täytyy olla edellistä yhä rohkeampi ja kunnianhimoisempi. Sen täytäntöönpano vaatii toimia kaikissa maissa.

Toiseksi, olemme tilanteessa jossa Yhdistyneet kansakunnat ei ole onnistunut toimimaan järjestön ydinalueella, rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisessä.110 000 ihmistä on kuollut ja kaksi miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa Syyriassa, jossa traaginen sisällissota on jatkunut kaksi vuotta. Yhdistyneet kansakunnat ei ole kyennyt toimimaan tämän kauhistuttavan verenvuodatuksen lopettamiseksi. Tämä on uusi suuri haaste Yhdistyneiden kansakuntien uskottavuudelle.

Sallikaa minun käsitellä yksityiskohtaisemmin näitä haasteita.

Arvoisa puheenjohtaja,

Yhdistyneiden kansakuntien perustamisen jälkeen maailman väkiluku on yli kolminkertaistunut, teknologinen kehitys on ollut ennennäkemätöntä ja luonnonvarojen hyödyntäminen on jatkuvasti kasvanut. Tämän kehityksen myötä maailma on peruuttamattomasti muuttunut. Meidän täytyy nyt järjestää tapaa, jolla elämme luonnollisen ympäristömme kanssa uudella tavalla.

Kestävä kehitys on, kuten pääsihteeri on todennut, tie tulevaisuuteen. Ekologinen kestävyys – planeetan rajallisuuden kunnioittaminen – on kaiken kehityksen perusta. Ilmastonmuutoksessa vallitseva hälyttävä kehityssuunta alleviivaa näiden rajoitusten huomioonottamisen kiireellistä tarvetta. Meidän täytyy toimia yhdessä kohti laaja-alaista ilmastosopimusta vuoteen 2015 mennessä.

Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat jo nähtävissä maailmanlaajuisesti. Vaikutusten ennakoidaan voimistuvan tulevina vuosikymmeninä. Esimerkiksi miljardeilta ihmisiltä puuttuvat puhtaan veden lähteet ja viemäröinti. Ilman radikaaleja uudistuksia tämän luvun odotetaan kasvavan dramaattisesti. Vettä ja muita luonnonvaroja koskevien konfliktien puhkeamiselle on myös olemassa merkittävä riski tulevina vuosina.

Arvoisa puheenjohtaja,

Huomattavaa edistystä on saatu aikaan äärimmäisen köyhyyden poistamisessa. Miljoonilla ihmisillä on ollut mahdollisuus nostaa itsensä köyhyyden pauloista. Epätasa-arvoa on kuitenkin edelleen ja monissa tapauksissa se kasvaa sekä maiden sisällä että niiden välillä. Monissa maissa ei saavuteta yhtäkään vuosituhannen kehitystavoitteista. Yli miljardi ihmistä elää edelleen äärimmäisessä köyhyydessä, ja he jäävät jälkeen.

Köyhyyttä voidaan ainoastaan poistaa kestävän kehityksen viitekehyksessä. Kehityksen täytyy olla ekologisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävää. Sen täytyy kytkeytyä kiinteästi ihmisoikeuksiin ja vuosituhatjulistukseen kiteytettyihin arvoihin. Rauha ja turvallisuus ovat kestävän kehityksen edellytys.

Vuoden 2015 jälkeiseen prosessiin täytyy myös sisältyä kestävän kehityksen rahoitusstrategia. Meille on kunnia saada yhdessä Nigerian kanssa toimia Rio+20 huippukokouksen valtuuttaman hallitustenvälisen kestävän kehityksen rahoitusta pohtivan asiantuntijakomitean yhteispuheenjohtajana. Tulemme tekemään kovasti työtä saadaksemme aikaan toimintapainotteisen ja osallistavan strategiaehdotuksen, joka kattaa laajasti eri kehitysrahoituksen näkökohtia.

Olen vakuuttunut siitä, että kestävän kehityksen rahoituksen täytyy pohjautua kansallisten voimavarojen käyttöönottoon ja hallintaan. Kansakuntien täytyy ottaa omat voimavaransa käyttöön osallistavan taloudellisen toiminnan ja vastuullisen kansainvälisen kaupan ja sijoitusten avulla. Kansallisten verotusjärjestelmien ja veronkeruun kehittäminen, sääntelemättömään pääomapakoon puuttuminen sekä laittoman veronpaon ja veroparatiisien lopettaminen tulisi olla kestävän kehityksen rahoituksen keskeisiä elementtejä. Oma kansallinen kokemuksemme osoittaa, että verotus on tehokas keino puuttua epätasa-arvoon.

Suorat ulkomaiset sijoitukset voivat toimia kasvun ja kehityksen moottorina. Sijoitusten tulee olla kestäviä, vastuullisia ja noudattaa yhteiskuntavastuun periaatteita luodessaan taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. Nykyinen järjestelmä, jossa kahdenvälisten sijoitussopimusten määrä kasvaa hallitsemattomasti - sopimuksia on jo tuhansia - ei ole paras tapa sijoitusvirtojen hallitsemiselle ja niitä koskevien sääntöjen luomiselle. Osana pyrkimyksiämme edistää kestävää ja oikeudenmukaista rahoituksen hallintoa Suomi tukee ponnisteluja, joilla kehitetään läpinäkyvää, tasapainoista ja oikeudenmukaista kansainvälistä sijoitusjärjestelmää.

Arvoisa puheenjohtaja,

Tulevien kestävän kehityksen tavoitteiden täytyy olla universaalit ja kehityksen eri ulottovuuksien täytyy sisältyä niihin. Pelko, että kestävä kehitys haastaisi perinteisen kehitysagendan, on aiheeton. Nämä agendat eivät kilpaile keskenään, vaan ovat toisiaan täydentäviä.

Meidän täytyy tehdä kaikkemme sopiaksemme uudesta tavasta saavuttaa kestävä kehitys aivan lähitulevaisuudessa. Planeettamme ja sen kansalaiset eivät voi odottaa. Me, Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltiot, kannamme suuren vastuun tästä. Meidän on pakko pystyä toteuttamaan tämä Yhdistyneinä kansakuntina.

Arvoisa puheenjohtaja,

Meillä on myös perinteisempiä turvallisuushaasteita käsillä. Syyrian konflikti on vakavasti heikentänyt Yhdistyneiden kansakuntien arvovaltaa ja uskottavuutta. Yhdistyneet kansakunnat ei ole ollut toimintakykyinen ydinalueellaan, rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisessä. Sekä Syyrian hallitus että kansainvälinen yhteisö ovat laiminlyöneet suojeluvastuun täytäntöönpanon.

Syyrian tilanne alkoi rauhanomaisina ja oikeutettuina uudistuksia koskevina vaatimuksina. Hallituksen reaktio muutti sen sitten yhä väkivaltaisemmaksi konfliktiksi ja terroristisen ääriaineksen kasvualustaksi. Tämä on johtanut humanitaariseen kärsimykseen, joka on jo saavuttanut historialliset mittasuhteet.

Kemiallisten aseiden käyttö elokuun 21 päivänä lähellä Damaskosta voi muodostua konfliktin käännekohdaksi. Niiden käyttö on maailmanlaajuisesti tuomittu sotarikoksena ja siihen syyllistyneet täytyy asettaa vastuuseen Kansainvälisen rikosoikeustuomioistuimen edessä. Suomi tervehtii tyytyväisyydellä saavutettua sopimusta vahvasti muotoillusta turvallisuusneuvoston päätöslauselmasta, jonka mukaan Syyriassa olevat kemialliset aseet kerätään ja tuhotaan kansainvälisen valvonnan alla. Sotarikoksiin ja muihin hirmutekoihin syyllistyneille ei voi olla rankaisemattomuutta.

Tämän sopimuksen oheen tarvitaan poliittinen ratkaisu konfliktille. Se on ainoa tapa lopettaa väkivalta. Tämä tarkoittaa neuvotteluja. Kansainvälisen yhteisön, konfliktin osapuolten ja erityisesti YK:n turvallisuusneuvoston täytyy ottaa vastuu siitä, että edetään kohti poliittisia neuvotteluja. Tuemme edelleen Yhdysvaltojen ja Venäjän aloitetta, jossa ehdotetaan uutta Geneven konferenssia, sekä YK:n ja Arabiliiton erityisedustaja Lakhdar Brahimin tekemää rauhanvälitystyötä. Kaikkien turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten täytyy kantaa vastuunsa.

Syyrian kansan humanitaarinen kärsimys jatkuu. Meidän täytyy kaikkien tehostaa työtämme auttaaksemme pakolaisia ja tukeaksemme naapurimaita, jotka kantavat raskaimman taakan.

Yhdistyneillä kansakunnilla täytyy olla vahva läsnäolo Syyriassa myös sen jälkeen kun aseet ovat hiljenneet. Suomi on valmis antamaan panoksensa mahdolliseen Syyriaan perustettavaan YK:n rauhanturvaoperaatioon.

Arvoisa puheenjohtaja,

Suorien lopullista asemaa koskevien neuvottelujen uudelleen aloittaminen palestinalaisten ja israelilaisten välillä on pitkään odotettu ja erittäin tervetullut uutinen.

Kaksikymmentä vuotta sitten solmitun Oslon sopimuksen jälkeen on ollut selvää, että paras tulos kaikille osapuolille on kahden valtion ratkaisu, joka pystyy saamaan aikaan rauhan ja turvallisuuden aikakauden kahdelle kansalle. Meillä saattaa yhä olla käsillä kenties viimeinen mahdollisuus sellaiselle konfliktin ratkaisulle. Ja kun sanon kenties viimeinen mahdollisuus, en tee sitä siksi, että ajattelen myöhemmin tulevan lisää mahdollisuuksia, vaan siksi, että pahimmillaan viimeinen mahdollisuus saattaa olla jo mennyt. Mutta on velvollisuutemme edelleen yrittää saavuttaa neuvoteltu kahden valtion ratkaisu.

Suomi kiittelee ulkoministeri Kerryn omistautumista ja osapuolten osoittamaa henkilökohtaista sitoutumista. Koko kansainvälisen yhteisön täytyy antaa täysi, konkreettinen ja tehokas tukensa, jotta nämä neuvottelut onnistuisivat. Alueellisten kumppaneiden rooli on ratkaiseva, ja tervehdin ilolla Arabiliiton ponnisteluja uudistaa arabimaiden rauhanaloitetta.

Arvoisa puheenjohtaja,

Tilanteet sekä Syyriassa että Lähi-idässä Israelin ja palestiinalaisten välillä ovat olleet tärkeiden rauhanvälitysponnistelujen kohteena. Peräänkuulutan vahvempaa poliittista tahtoa ja päättäväisyyttä näiden konfliktien ratkaisussa. Osapuolten täytyy ponnistella enemmän ja turvallisuusneuvoston, erityisesti sen pysyvien jäsenten, täytyy kantaa vastuunsa.

Vaikka nämä eivät vielä ole onnistuneet, uskon että meillä on runsaasti todistusaineistoa rauhanvälityksen toimivuudesta. YK:n peruskirjan VI luvun mukaiset toimet ansaitsevat enemmän huomiota, vaikka joskus tarvitaan myös VII luvun mukaisia toimia. Suomi ja Turkki jatkavat rauhanvälityksen ystäväryhmän yhteispuheenjohtajina ja toimivat ennaltaehkäisevän diplomatian, mukaan lukien rauhanvälityksen, edistämiseksi Yhdistyneiden kansakuntien puitteissa. Rauhanvälitys voi onnistua ainoastaan osapuolten ja kansainvälisen yhteisön osoittaessa poliittista tahtoa. Onnistuakseen rauhanvälitys vaatii myös, että naiset osallistuvat täysipainoisesti ja tasavertaisesti kaikissa vaiheissa. Naiset ovat varmasti useimmin konfliktien uhreina, mutta meidän pitäisi myös ymmärtää, että he ovat olennaisia osallistujia kaikkiin rauhanvälitysponnisteluihin, joiden odotetaan onnistuvan pitkällä tähtäimellä.

Lähi-idän rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi tehtävien ponnistelujen tulisi kulkea rinnakkain pitkäaikaisen tavoitteen kanssa luoda ydinaseista ja kaikista joukkotuhoaseista vapaa vyöhyke. Kehoitan kaikkia alueellisia osapuolisia jatkamaan rakentavaa yhteydenpitoaan fasilitaattorin ja neljän koollekutsujan kanssa ja myös keskenään tasoittaakseen tietä tällaisen vyöhykkeen perustamiselle.

Arvoisa puheenjohtaja,

Huolimatta kaikista epäonnistumisistamme ja pettymyksistämme Yhdistyneillä kansakunnilla on ollut myös yksi todellinen menestystarina tänä vuonna. Tarkoitan asekauppasopimusta (ATT-sopimusta), joka solmittiin huhtikuussa vuosikymmeniä kestäneiden ponnistelujen jälkeen. Tämä ei ollut ainoastaan voitto Yhdistyneille kansakunnille, vaan koko kansainväliselle yhteisölle ja asevalvontajärjestelmälle.

Tämän sopimuksen tärkeys on saanut vahvistuksen allekirjoitusten kasvavalla määrällä sen jälkeen kun ATT-sopimus avattiin allekirjoittamista varten 3 päivänä kesäkuuta. Toivomme ja oletamme, että kun Yhdysvallat on allekirjoittanut ATT-sopimuksen, kaikki muut turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet myös allekirjoittavat sen. Haluaisin myös onnitella niitä maita, jotka ovat jo ratifioineet sopimuksen, tasoittaen näin tietä sen nopealle voimaantulolle. Oma maani, Suomi, on edennyt hyvin valmisteluissaan ratifioida asekauppasopimus mahdollisimman pian.

Vasta kun sopimus tulee voimaan ja se pannaan täytäntöön se voi todella saada muutoksia aikaan ja pelastaa henkiä, minimoida ihmisten kärsimystä, vähentää rikollisuutta ja uhkaa siviiliväestöä kohtaan antamalla korkeimmat yhteiset standardit aseiden, ampumatarvikkeiden ja aseen osien kaupalle. Tahtoisin vielä kerran kiittää ja onnitella kansalaisjärjestöyhteisöä sen omistautumisesta ja väsymättömistä ponnisteluista asekauppasopimuksen eteen. Ne eivät koskaan menettäneet uskoaan ja painostivat hallituksia kovaa saavuttaakseen tämän tuloksen.

Työmme ei ole vielä valmis. Yhdessä meidän täytyy jatkaa työtä saadaksemme 50 ratifiointia ja enemmän tukea ATT-sopimukselle. Meidän pitää myös taivuttaa niitä maita, jotka pidättyivät äänestyksessä tukemasta asekaupan sääntelyä ja sopimusta, jotta tekisimme siitä todella maailmanlaajuisen.

Suomi, yhtenä sopimuksen seitsemästä aloitteentekijästä, on alusta asti ollut ja tulee jatkossa olemaan hyvin aktiivinen asioissa jotka liittyvät ATT-sopimukseen. Tällä viikolla aloitteentekijät järjestivät korkean tason tapahtuman edistääkseen ATT-sopimuksen allekirjoittamista. Olemme myös valmiita auttamaan maita, joilla on sopimuksen ratifiointiin ja täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia. Täytäntöön pantuna sopimuksella pitäisi olla suuri vaikutus myös kehitykseen, erityisesti vähiten kehittyneissä maissa, missä konfliktit ovat merkittävä este kehitykselle.

Arvoisa puheenjohtaja,

Yhdistyneiden kansakuntien onnistuminen tai epäonnistuminen riippuu lopulta meistä, jäsenvaltioista. Yhdistyneille kansakunnille ei ole vaihtoehtoa. Antakaamme sille mahdollisuus. Sitä kansamme meiltä odottavat.

Kiitos.
 

 

TulostaJaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 13.12.2013


© Suomen pysyvä edustusto YK:ssa, New York | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot