Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomi korosti YK:n kestävän kehityksen foorumissa puhtaan veden, luonnon ja arktisen alueen merkitystä - Suomen pysyvä edustusto, YK : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO,
Yhdistyneet kansakunnat, New York


Permanent Mission of Finland to the UN
866 United Nations Plaza, Suite 222,
New York, N.Y. 10017, U.S.A
Puh. +1-212-355 2100, sanomat.yke@formin.fi
English | Suomi |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Suomi korosti YK:n kestävän kehityksen foorumissa puhtaan veden, luonnon ja arktisen alueen merkitystä

YK:n korkean tason kestävän kehityksen foorumi, High Level Political Forum for Sustainable Development (HLPF), kokoontui New Yorkissa 9. –18.7.2018. Vuosittainen foorumi arvioi edistystä vuonna 2015 sovituissa maailmanlaajuisissa Agenda2030 kestävän kehityksen tavoitteissa (SDG:t).

Suomi on tiiviisti mukana Agenda2030-toimintaohjelman edistämisessä niin globaalilla kuin kansallisella tasolla. Vuonna 2017 hyväksytyssä kansallisessa toimeenpano-ohjelmassa painopisteinä on erityisesti hiilineutraali ja resurssiviisas sekä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi. Foorumin aikana Suomi pääsikin esittelemään edelläkävijän roolissa Agenda2030:n kansallista toimeenpanoa, erityisesti työvälineenä käytettävä kestävän kehityksen budjetointi herätti paljon kiinnostusta. Ministeriöiden budjetoinnin SDG-vaikutusten arvioinnin lisäksi vuonna 2019 tarkastellaan määrärahojen kohdentamisen vaikutuksia hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi –painopisteiden osalta. Suomen ponnistelut toimeenpanon suhteen ovatkin tuottaneet tulosta: mm. Bertelsmann Stiftungin SDG-Index raportissa Suomi on yhdessä Ruotsin ja Tanskan kanssa kärkikolmikossa tavoitteiden edistämisessä.

Foorumiin osallistuneessa Suomen monitoimijadelegaatiossa oli mukana ulkoministeriön, ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja metsähallituksen virkamiesten sekä Suomen nuorisodelegaatin lisäksi sidosryhmiä useilta eri yhteiskunnan sektoreilta. Mukana olivat YK-liitto, MTK, WWF, Kehys, Aalto-yliopisto, Green Building Council Finland sekä yksityissektorilta Pöyry, UPM ja Paulig. Suomen delegaation johtajana toimi ministeriosuuden aikana asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja sitä edeltävällä asiantuntijaviikolla maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Suomen delegaatio osallistui aktiivisesti foorumin viralliseen kokousohjelmaan, oheistapahtumiin ja sivutapahtumiin. Suomen New Yorkin YK-edustuston pysyvä edustaja Kai Sauer ja ministeri Tiilikainen kävivät kokouksen yhteydessä myös kahdenvälisiä keskusteluja YK-sihteeristön ja jäsenvaltioiden kanssa.

Kuva: Jessica Leino
Suomen delegaation aamukokous pysyvä edustaja Kai Sauerin residenssissä New Yorkissa
Suomen delegaation aamukokous pysyvä edustaja Kai Sauerin residenssissä New Yorkissa

Suomi järjesti foorumin yhteydessä kaiken kaikkiaan neljä sivutapahtumaa. Vietnamin kanssa yhteistyössä järjestetty tapahtuma käsitteli vesihuollon riskienhallintaa. Paneelisteina toimivat foorumin monitoimijahengen mukaisesti Vietnamin ja Suomen hallinnon edustajien lisäksi yritys-, yliopisto- sekä järjestökentän edustajat. Sivutapahtumassa keskusteltiin Suomessa kehitetystä innovatiivisesta Water Safety Planning Software -ohjelmasta, joka on juuri otettu testikäyttöön Vietnamissa. Ohjelma on kehitetty julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä ja se perustuu Maailman terveysjärjestön ohjeistuksiin. Yhteistyö Vietnamin ja Suomen välillä on loistava esimerkki siitä, miten uusi teknologia voi auttaa saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteita eri konteksteissa.

Senegalin, Kazakstanin, UNECEn, Maailmanpankin ja UNESCOn kanssa pidettiin rajavesiyhteistyötä käsitellyt tapahtuma. Yhtenä tapahtuman panelisteista kansliapäällikkö Husu-Kallio korosti kansainvälisten yleissopimusten ja –lakien merkitystä maiden välisessä rajavesiyhteistyössä, sekä antoi esimerkkejä Suomen onnistuneesta rajavesiyhteistyöstä Norjan, Ruotsin ja Venäjän kanssa. Niin ikään Senegalin ja Kazakstanin edustajat painottivat onnistunutta rajavesiyhteistyötä nimenomaan kansainvälisen sopimusjärjestelmän kehyksissä. Ilmastonmuutoksen ja ympäristöongelmien aiheuttamien vedenhallintaan liittyvien haasteiden kohtaaminen yhdessä lähtee vastavuoroisesta kunnioituksesta ja siten voidaan edistää myös alueellista vakautta. Kazakstan kutsui osanottajat tervetulleiksi Astanassa lokakuussa 2018 pidettävään kansainvälisen rajavesisopimuksen osapuolikokoukseen, jonka tavoitteena on muun muassa vesiresurssien hallintaan liittyvän globaalin strategian esitteleminen.

Kuva: Bekzat Aitzhanov
Suomen, Senegalin ja Kazakstanin rajavesitapahtumassa kansliapäällikkö Husu-Kallio korosti yhteistyön merkitystä konfliktien ennaltaehkäisemiseksi
Suomen, Senegalin ja Kazakstanin rajavesitapahtumassa kansliapäällikkö Husu-Kallio korosti yhteistyön merkitystä konfliktien ennaltaehkäisemiseksi

Tansanian kanssa yhteistyössä järjestetyssä sivutapahtumassa korostettiin metsien, kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden merkitystä ja etuja paikallisille yhteisöille sekä paikallistaloudelle. Keskustelua käytiin Tansanian sekä Metsähallituksen edustajien sekä YK:n biodiversiteettisopimussihteeristön sekä WWF:n ja MTK:n asiantuntijoiden välillä. Keskustelussa nousi esimerkkejä Suomessa tehdyistä toimista maankäytön suhteen ja kerrottiin toimiviksi havaituista käytännöistä sekä jaettiin kokemuksia muiden maiden edustajien kesken.

Arktisen neuvoston puheenjohtajana Suomi halusi korostaa YK:n foorumilla arktisen yhteistyön ja kestävän kehityksen tavoitteiden yhteyttä. Ministeri Tiilikaisen avaamassa sivutapahtumassa puhuivat Arktisen neuvoston jäsenmaiden Kanadan ja Venäjän lisäksi tarkkailijastatuksella olevat Singapore sekä Maailman ilmatieteen järjestö. Arktisen neuvoston kestävän kehityksen työryhmän puheenjohtaja Pekka Shemeikka korosti neuvoston luonnetta käytännönläheisenä toimivana yhteistyöfoorumina, jossa pyritään ratkomaan laaja-alaisesti ja poikkisektoraalisesti arktisen alueen kysymyksiä. Samaa toivat esiin Arktisen neuvoston pysyvinä jäseninä ja arktisen yhteistyön tärkeänä osapuolena olevat alkuperäiskansojen edustajat Saamelaisneuvostosta sekä Arktisen Athabaskanin neuvostosta. Keskustelussa painotettiin erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja uhkia arktisen alueen ilmastoon ja elinoloihin sekä arktisella alueella tapahtuvien sääilmiöiden globaaleja vaikutuksia. Keskustelua käytiin myös siitä, mitä Arktisen neuvoston ulkopuoliset YK:n jäsenmaat voivat tehdä arktisen alueen tilanteen parantamiseksi, ja tätä aihetta varten YK-foorumi tarjosi loistavan keskusteluareenan.

Ministeri Tiilikainen viestitti vahvasti YK-foorumin aikana, että Suomen vahvuuksina SDG-toimeenpanossa ovat hallituksen ja eduskunnan jämäkän omistajuuden ja kestävän kehityksen budjetoinnin lisäksi Suomen toimiva ja osallistava monitoimijamalli: “Asia, jossa Suomi erottuu edukseen, on laajat joukot yhteiskunnassamme, jotka ovat sitoutuneet omilla toimillaan kestävän kehityksen tavoitteisiin.” Ministeri tiivisti foorumin kohokohdiksi Suomen yhteistyösuhteet sekä yksityissektorin roolin kasvu kestävässä kehityksessä: “Kestävän kehityksen viikolta nostaisin erityisesti Arktisen neuvoston tilaisuuden. Toinen tapaus on yhdessä Ruotsin kanssa tehty kemikaalisopimus. Tavoitteena on siis kansainvälisesti ja kattavasti rajoittaa haitallisten kemikaalien käyttöä. Kolmantena nostaisin bisnesfoorumi[-oheistapahtuma]n. Liike-elämässä ollaan kiinnostuttu siitä, miten kestävää kehitystä voi omassa liiketoiminnassaan ottaa jatkossa paremmin ja kannattavasti huomioon.

Teksti: Jessica Leino, Johanna Virtanen

Kuva: Emilia van Veen
Ministeri Kimmo Tiilikainen sekä pysyvä edustaja Kai Sauer HLPF:n ministeriosion avausistunnossa YK:lla
Ministeri Kimmo Tiilikainen sekä pysyvä edustaja Kai Sauer HLPF:n ministeriosion avausistunnossa YK:lla

Kuva: Emilia van Veen
Ministeri Kimmo Tiilikaisen ja YK:n apulaispääsihteeri Amina J. Mohammedin kahdenvälinen tapaaminen koskien Agenda2030-tavoitteiden toimeenpanoa.
Ministeri Kimmo Tiilikaisen ja YK:n apulaispääsihteeri Amina J. Mohammedin kahdenvälinen tapaaminen koskien Agenda2030-tavoitteiden toimeenpanoa.

Tulosta

Päivitetty 6.8.2018


© Suomen pysyvä edustusto YK:ssa, New York | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot