Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Ihmisoikeudet ja kansainvälinen oikeus - Suomen pysyvä edustusto, YK : YK ja Suomi : Ihmisoikeudet ja kansainvälinen oikeus

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO,
Yhdistyneet kansakunnat, New York


Permanent Mission of Finland to the UN
866 United Nations Plaza, Suite 222,
New York, N.Y. 10017, U.S.A
Puh. +1-212-355 2100, sanomat.yke@formin.fi
English | Suomi |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

 

fin_flag_YKEIhmisoikeudet ja kansainvälinen oikeus

 

Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan tavoitteena on,  osana laajan turvallisuuden edistämistä, vaikuttaa ihmisoikeustilanteen tosiasialliseen paranemiseen eri maissa. Perustana on YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeusjulistus, ihmisoikeussopimukset  ja kansainvälisiä velvoitteita antavat ihmisoikeusasiakirjat. Oikeuksien tasa-arvoinen toteutuminen etnisestä alkuperästä, sukupuolesta, iästä, uskonnosta, mielipiteestä, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta vastaavasta syystä riippumatta on  keskeinen lähtökohta. Ihmisoikeuksien turvaamiseksi edistetään demokratiaa ja  vahvistetaan kansainvälistä oikeuden rakenteita ja prosesseja.

Suomi korostaa monenkeskisen yhteistyön, toimivien instituutioiden ja kansainvälisen oikeusjärjestyksen merkitystä maailmanlaajuisiin uhkiin vastaamisessa. Suomi tukee kansainvälisen oikeuden kehittämistä ja sen  käytäntöönpanon keinojen vahvistamista YK:n toiminnassa.

Ihmisoikeudet

Suomen tavoitteena on ihmisoikeuksien valtavirtaistaminen kaikkeen YK-toimintaan. Tämä merkitsee ihmisoikeusperustaisen lähtökohdan toimeenpanoa kattavasti YK-järjestöjen sisäisessä ja välisessä toiminnassa. Suomi  tukee ja pyrkii edistämään erityisesti naisten, lasten, vähemmistöjen,  alkuperäiskansojen ja vammaisten henkilöiden oikeuksia. Suomi kiinnittää erityistä  huomiota myös moniperustaisen syrjinnän ehkäisemiseen. Kansalaisoikeuksien ja  poliittisten oikeuksien edistämisen ohella Suomella on myös aktiivinen rooli  taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien aktiivisena edistäjänä.

Suomen tavoitteena on kehittää YK:n ihmisoikeusneuvoston operatiivisuutta siten, että se pystyy puuttumaan ihmisoikeustilanteisiin milloin tahansa ja myös ilman  asianomaisen valtion suostumusta. Samalla pyritään toteuttamaan uusia  työskentelymuotoja ja varmistamaan, että neuvoston toiminta tuottaa lisäarvoa. Suomen tavoitteena on selkiyttää YK:n ihmisoikeusneuvoston ja YK:n yleiskokouksen III komitean rooleja maailmanlaajuisessa ihmisoikeuksien edistämisessä.

Suomi tukee YK:n ihmisoikeusvaltuutettua ja pitää tärkeänä valtuutetun itsenäisen  aseman  edelleen vahvistamista. Suomi tukee valtuutetun tavoitteita toiminnan  painopisteen siirtämiseksi normien luomisesta niiden  toimeenpanemiseen. Sääntömääräisten budjettivarojen osuutta valtuutetun toimistolle tulee merkittävästi lisätä.

Suomi pitää tärkeänä tavoitteena, että alueelliset ihmisoikeussopimukset osaltaan vievät pidemmälle YK:n ihmisoikeusnormistoa. Lisäksi on olennaista aktiivisesti muistuttaa alueellisten ihmisoikeuksia edistävien järjestöjen täydentävyydestä YK-normistoon nähden. Suomi tukee tiivistä yhteistyötä YK-järjestöjen ja alueellisten toimijoiden välillä ihmisoikeuskoulutuksen  edistämisessä.

Ihmisarvoinen työ on keskeinen osa ihmisoikeuksia. Suomen tavoitteena on edistää työntekijöiden perusihmisoikeuksia (mm. lapsi- ja pakkotyön torjunta, yhdistymisvapaus, työelämän yhdenvertaisuus) sekä oikeutta turvallisiin ja  terveellisiin työoloihin.

Kansainvälisen oikeuden vahvistaminen

Suomi osallistuu aktiivisesti kansainvälisen sopimusverkoston täydentämiseen ja  vaikuttaa YK:n yleiskokouksen oikeudellisessa (VI) komiteassa, YK:n kansainvälisen oikeuden toimikunnassa ja erityisjärjestöissä tehtävään  kansainvälisen oikeuden kehittämistyöhön. Suomi pyrkii myös edistämään  sopimusten laajamittaista ratifioimista ja tehokasta täytäntöönpanoa.  Monenkeskisten sopimusten integriteetin turvaamiseksi vastustetaan johdonmukaisesti muun muassa ihmisoikeussopimuksiin tehtyjä varaumia, jotka ovat sopimuksen päämäärän ja tarkoituksen vastaisia. Suomi tukee Kansainvälisen tuomioistuimen toimivallan laajempaa hyväksymistä ja sen toimintaedellytysten turvaamista samoin kuin muiden rauhanomaisten  riitojenratkaisumenettelyiden vahvistamista.

Kaikkein vakavimpien kansainvälisten rikosten rankaisemattomuuden vähentäminen on Suomen YK-politiikan painopisteitä. Suomi tukee pysyvän  Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) ja muiden kansainvälisten  sotarikostuomioistuimien työtä. YK:n roolia ICC:n universaalisuuden edistämisessä tulee vahvistaa. Yhteistyötä ICC:n ja YK:n kesken tulee kehittää ja muiden kansainvälisten sotarikostuomioistuimien työ saattaa loppuun
asianmukaisella tavalla.

Oikeusvaltiokehitys ja hyvä hallinto

Oikeusvaltioperiaatteen edistäminen on yksi YK-politiikan painopistealue, joka  koskee läpileikkaavasti monia toimintapolitiikkoja. Kriisien jälkeisessä yhteistyössä on keskityttävä erityisesti olojen  vakauttamiseen rauhanprosessia             tukemalla ja vahvistamalla kohdemaan oikeusjärjestelmää ml.  rankaisemattomuuden torjumiseksi. YK:n sisäisten yhteistyö- ja koordinaatiomekanismien vahvistamista jatketaan.

Suomi on profiloitunut vahvasti YK:ssa oikeusvaltiotematiikan esille tuojana. Suomen tavoitteena on edelleen tukea ja vahvistaa YK:n oikeusvaltiokehitystyötä tukemalla  järjestön sihteeristöön perustettua oikeusvaltiokoordinaatiosihteeristöä myös  taloudellisesti ainakin alkuvaiheessa. YK:n oikeusvaltiotyön parempi  sisäinen koordinaatio ja hyvä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa nähdään tärkeäksi tavoitteeksi niin päämaja- kuin erityisesti kenttätasolla. Oikeusvaltiokehityksen huomioiminen erityisesti rauhanrakentamiskomission ja - rahaston työssä nähdään tärkeäksi. Siirtymävaiheen oikeuden mekanismit ja  oikeusvaltion vahvistaminen ovat Suomen näkemyksen mukaan keskeisiä kestävän  rauhan ja kehityksen edellytyksiä. Tukea YK:n sisäisten yhteistyö- ja koordinaatiomekanismien vahvistamiselle tulee jatkaa.

Suomen on luonteva toimia aktiivisesti hyvän hallinnon edistämisessä ja korruption vastaisessa työssä. Suomi tukee YK:n korruption vastaisen yleissopimuksen seurantamekanismin kehittämistä ja toimeenpanoa.

 

TulostaJaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 26.3.2009


© Suomen pysyvä edustusto YK:ssa, New York | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot